Etusivu | Viikko 24 | Viikko 25 | Viikko 26 | Viikko 27 | Viikko 28 | Viikko 30 | Syksy | Pallasjärvellä

  


15-16.10 Pallasjärvellä

  

Järvilohet mielessämme lähdimme aamuvarhaisella Rovaniemeltä kohti tuntureita ja Pallasjärveä. Keli tosin arvelutti koska pakkasta oli startatessa seitsemän ja Tuomo jo epäili matalimpien lahtien olevan jäätyneet. Perillä kuitenkin totesimme pelkomme turhaksi ja järvi aaltoili kauttaaltaan vapaana. Vene vain vesille ja minun ensimmäinen uistelureissuni Pallaksella aloitettiin.

  

Kaverini Tuomo Sammela oli kalastanut järvellä useita kertoja ja suunta edellisille ottipaikoille olikin selvä. Pari venettä kurvaili lähellä laskupaikan rantaa ja arvelimme heillä olevan viime käden ottitietoa. Vetelimme kuitenkin väljemmille vesille ja syötitimme raksit salakoilla.  Pian ensimmäinen vapa nyökytti kalan merkkinä ja pieni, reilusti alamittainen järväri sai vapautensa takaisin. 

  

Päivä uisteltiin sekä syviä että matalia vesiä, kuitenkaan yhtään mittakalaa emme veneeseen päässeet nostamaan. Kymmenkunta noin 400 gramman järväriä kävi rakseja maistelemassa, kaikki kuin samassa muotissa valettuja. Arvelimme, että isot on jo pyydetty pois ja uutta kalaa oli istutettu kovasti. No ensi kesänä ainakin merkkien mukaan pitäisi mittakalaa olla runsaasti.

 

 

   

Punaisen hiekan lämpimässä kämpässä hyvin nukutun yön jälkeen oli uusien taktiikoiden suunnittelu.

Salakat nimittäin olivat huvenneet eilisten smolttien suihin ja jäljellä oli vain alle kymmensenttisiä, joita ei saanut uimaan kunnolla millään. Kokeilimme myös uusia innovaatioita eli ”tutteja” raksin edessä, antamassa lisäliikettä syötille. Niitä kokeili myös naapuriveneen kaveri joka totesi, että ehkei niistä haittaakaan ollut muttei niillä mitään saanutkaan. 

 

    

     

Viritimme vehkeet vaapuilla ja aloimme vetää eilistä huomattavasti rannempaa, jopa parimetrisessä vedessä. Tämä alkoikin tuottaa tulosta ja pian rulla parkaisi reilumman kalan merkiksi. Ei kuitenkaan järvilohen vaan taimenen. Toistakiloinen kaunis kellertävä kala oli haksahtanut violettiselkäiseen Tarmoon, johon otti pian toinenkin saman kokoinen taneli.

Ajoimme samaa rantareittiä jolla oli melkoisen nopeita syvyyseroja ja juuri näiltä penkoilta nasahti myös reissun ainoa mitan täyttävä järvärikin. Lämmin ja hetkittäin lähes rasvatyyni järvi heijasti kauniisti tuntureiden massiivit peiliinsä. Päivästä tuli upea, vaikka suuremmalta kalan saaliilta vältyimmekin.

    

   

    
Rannassa pääsimme kuitenkin ihailemaan kaunista, yli parikiloista Pallaksen nieriää, joka oli saajan Kauko Majasen mukaan ottanut raksiin pinnasta, syvän veden päältä.Samassa oli ottanut toinenkin kala mutta ei ollut kestänyt kiinni. Hänellä oli myös yli kaksikiloinen järvilohi, joten kyllä kaloja järvessä vielä oli. Meidän taimensaaliimme herätti ihmetystä koska Pallaksesta luultiin taimenen jo hävinneen. No, lohen uistelijat vetävät tunnetusti keskiselältä, joten rantavesiäkin kannattaa joskus kokeilla. Varsinkin näin loppusyksystä.