Syyskuu 2011


  

Puruveden Syysuistelu-kilpailu Hummonselällä 3-4 syyskuuta.

   

Vuoden 2011 kalastus on jäänyt todella vähäiseksi, vain muutamiin ahvenenpyyntireissuihin. Syksylle on kuitenkin suunniteltu ainakin uistelua Puruvedelle ja ensimmäisestä uistelureissusta on hyvä aloittaakin.

 

Viikonloppu oli varattu itäisen Puruveden suurelle Hummonselän vetokilpailulle ja toiveikkaina sinne veneemme suuntasimmekin. Kalaa oli tullut muutamille aluetta harjoittelumielessä haravoinneille kohtalaisesti, joten odotukset hyväänkin saaliiseen olivat mielessä. Lauantaiksi oli luvattu umpipilvistä ja sadekuuroja, matalapaineen keskusta oli juuri kohdalla. Suuntaamme Mantsin matalikon itäpuolisille järven syvimmille selkävesille. Sinne oli suurin osa muistakin arvannut suunnata ja venettä oli melkein tungokseen saakka. Muikkuja syötimme täkyrakseihin ja takilat syvimmillään alle 20 metriin. Päivä kului vapojen tarkkailussa, koska tietotoimisto kertoi pikkujärväreiden nykivän syöttejä saaden ne helposti pois parhaasta uinnista. Seitsemän tunnin perkaamisen jälkeen tuloksena oli muutama täyn hammastus ja onneksi karannut minijärvilohi. Päivä oli kuitenkin ollut muutamalle venekunnalle varsin tuottoisa ja parhaasta saaliista vastasi joensuulainen venekunta kolmen taimenen ja kahdeksan kilon saaliilla .

Sunnuntai oli eilisen vastakohta ja aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Päättelimme jutustelussamme Kontisen Eskon kanssa kalan varmaan löytyvän syvältä.
Ajelemme eilisten saamamiesten vanavedessä aivan kilpailualueen pohjoispäähän, suojaiseen lahteen ja syötämme taas muikkua uimaan. Alueelle on "eksynyt" joitakin muitakin venekuntia ja melko pienellä alueella alkaa ympyrää ajelu toisten plaanareita väistellen. Kala on tänäänkin ainakin meille kovin tiukassa, mutta eipä muillekaan näyttäisi saaliita kertyvän. Kovin laajoilla ajolinjoilla täällä liikutaan. Pari tuntia ennen kisan loppua päätimme lähteä valumaan kohti Mantsin pohjoispuolen patteja ja melko korkeita tältä alueelta löytyykin. Takiloita ruuvataan pikavauhtia ylös ja koetetaan etsiä pikkusen syvempiä penkkoja.

Pian kuitenkin aletaan ihmetellä ulommaisen pikkuplaanarin laahaamista ja tuumaillaan, ettei se tuulen yläpuolella pitäisi noin paljon olla taaempana.
Ahventa tai pikkulohta veikataan, tai mutkissa plaanareiden sotkeutuneen toisiinsa. Vasta pikkukelkan irrotuksen jälkeen Aki hoksaa, että täällähän on mittataimen ja nopeasti raivataan tilaa väsytysalueelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kala tulee kuitenkin melkein sukkana haaviin ja vasta silloin se osoittautuu reilusti yli kaksikiloiseksi taimeneksi. Päästiin ainakin puntarille ja cuppipisteitä viimeisestä kisassa.

Punnituksessa todetaan, että kalaa tuli kirkkaan kelin johdosta niukasti ja 2,3 kiloisella olimme neljän sakissa. Ehkä koko viikonlopun pisteissä kymmenen.

Eiliset saamamiehet toivat nyt parikiloisen ja veivät ylivoimaisesti koko kisan voiton. Hiukan mieltä lämmitti tosi kovien paikallisten jääminen kalatta ja häipyvän vähin äänin käymättä edes kilpailukeskuksessa.   Kuvassa Ari Tiainen (vasemmalla) ja Esko Auramo .
Klikkaa kuvat isommiksi.