Etusivu 2005 | Viikot 26-28 | Viikot 29-30 | Elokuu


  

VIIKOT 26-28

 

Heinäkuun alku Inarin merellä

 

Heinäkuu alkaa taas helteillä, eikä kalantulo ole kummoinen, varsinkin kun kelit vaihtelevat pläkätyynestä lähes myrskykeleihin. Vesi on taas noussut totuttuun korkeuteensa, ja rannoille pääsee kivuttomasti. Kammi on talven jäljeltä hyvässä kunnossa, tosin viime syksyn kunttaukset ovat kuivuessaan paljastaneet tuulevia aukkoja nurkkiin.

 

Koska harrit eivät ole vielä rantautuneet, virittelemme lähivesille joitakin verkkojatoja ruokakalojen toivossa. Luonto on juuri heppeimmillään, ja telkät pitävät hurjia soidinmenojaan ja kuolemaa halveksuvia lentojaan. Ihmettelen niiden myöhäisiä pesintäpuuhia, kunnes joitakin päiviä ”pesittyään” linnut häipyvät maisemista, ja jättävät muutamat munansa. Samaan aikaan osalla telkkäpesueista on jo pojat. Saattavat nuoret linnut vasta harjoitella pesintää, koska päivisin telkkiä ei juuri näe, ja ne palaavat pesilleen vasta iltamyöhällä. Vetelen uistinta Sammakkoselän eteläreunoilla, mutta kovin suurta intohimoa ei nyt jostain syystä harrastukseen synny. Saan tosin heti ensimmäisellä reissulla lähes kahden kilon raudun, joka ottaa dipsyssä uitettuun Professoriin aivan syvän penkan reunalta. Vesi on lämmennyt 18 asteeseen, ja sitten tulevat harrit. Yhtenä päivänä ne vain ilmestyvät, ja alkaa hauska kalastuskausi.

 

Kammin läheisyydestä löydän useita harrimatalikkoja ja syönti on hyvä.

 

Saan ensimmäisenä päivänä yli 50 senttisen ja useita yli puolikiloisia lasken takaisin. Varovasti veden pinnassa käteen otettaessa kala ei rimpuile yhtään, ja koukkujen irrotus on näppärää. Parhaalla reissulla Lottoon ja Panter martin- lippoihin ottaa toistakymmentä kalaa, jotka esimerkiksi Iijoella jo herättäisivät huomiota. On hauska opiskella harrien käyttäytymistä ja olinpaikkoja kelien ja veden lämmön mukaan. Ne eivät selvästikään viihdy aivan selkäveden reunojen kareilla, vaikka niiden pohja olisikin soraa ja muutenkin maukkaan

tuntuinen.

 

Pari sataa metriä lähemmäs saarien suojaa, niin tilanne on aivan toinen. Muutamalla perättäisellä heitolla voi jokaisella napata kunnon kala. Savustettuna parasta lisuketta uusien perunoiden kanssa. Järvellä on edellisiä vuosia hiljaisempaa, olisiko syynä korkea polttoaineen hinta. Toisaalta se tuntuu ehkä jopa rauhoittavalta toissakesäiseen jyrinään verraten. Eräs ammattikalastaja jopa väitti, että rautu olisi loppunut Inarista, koska uisteluveneitä on niin paljon. Jokainen vetämässä takiloillaan pitkin syvänteitä. Samaan hengenvetoon sanoi pitäneensä satoja verkkoja juuri parhailla rautuvesillä.

 

Että näin tällä kertaa.